Ilmajoen metsästysseura kuuluu maamme vanhimpien ja suurimpien metsästysyhdistyksien joukkoon. Yhdistys on perustettu vuonna 1905. Metsästysalue on noin 45.000 hehtaaria ja jäsenmäärä tällä hetkellä yli yhdeksänsataa. Täällä metsästetään hyötyriistaa, pienpetoja ja hirvieläimiä.

Viimeisen kymmenen vuoden saalistilasto löytyy metsästys-valikosta. Viimeisin saaliiksi saatu suurpeto, ahma on ammuttu Ilmajoen metsästysseuran alueelta vuonna 1963. Yhdistyksen hirvenmetsästysseurue on myös maamme suurimpia, ellei peräti suurin. Vuosittain syksyn hirvijahtiseurueessa on mukana noin 250 metsästäjää. Jahtiseurue on jaettu kahdeksaan metsästysryhmään. Saalis kuljetetaan samaan teurastamoon ja lihanleikkaamoon. Kun lähes kolmesataa metsästäjää kerääntyy hakemaan metsästyspäivien lukumäärän mukaan jaettuja hirvenlihapussejaan, niin kuten lukija arvata saattaa, illan aikana on tunnelmaa. Takuuvarmasti jahtipäivien metsästystapahtumia kerrataan. Se antaa hienon mausteen tälle sosiaaliselle kanssakäymiselle.

Yhdistyksen toimintaan kuuluu myös kennelharrastus. Täällä järjestetään koiranäyttelyitä ja metsästyskoirien kokeita. Ensimmäiset ajokokeet järjestettiin yhdistyksen toimesta jo vuonna 1938. Tällä hetkellä selvästi vilkkainta on hirvikoirien koetoiminta, mutta lisäksi toiminnassa ovat mukana suurien ajokoirien, beaglejen, dreeverien ja mäyräkoirien erilaiset ajokokeet sekä haukkuvien, seisovien ja karkottavien lintukoirien metsästyskokeet.

Yhdistyksen jäsenien metsästyskoirat ovat voittaneet mm. valtakunnan mestaruuksia. Suomenpystykorvarodussa on kaksi haukkukuningasta, J. Soimion u. Halli v.1956 ja M. Aution n. Pili v. 1959. Suomenajokoirien ajokuninkuuden voitti v. 1960 V.J. Metsälän ja P.G. Aallon n. Hessu. Suomenpystykorvien hirvimestari –arvon voitti M. Valkaman u. Rölli v. 1984. Dreeverien ajomestaruuden voitti E. Haapamäen u. Remu.
Erirotuisten metsästyskoirarotujen valtakunnan mestaruuskilpailuihin on osallistunut vuosien varrella monta Ilmajoen metsästysseuran jäsenen koiraa. Niillä on saavutuksina hyviä sijoituksia. J. Soimion u. Halli v.1956 ja M. Aution n. Pili v. 1959. Suomenajokoirien ajokuninkuuden voitti v.1960 V.J. Metsälän ja P.G. Aallon n. Hessu. Suomenpystykorvien hirvimestari –arvon voitti M. Valkaman u. Rölli v. 1984. Dreeverien ajomestaruuden voitti E. Haapamäen u. Remu. Erirotuisten metsästyskoirarotujen valtakunnan mestaruuskilpailuihin on osallistunut vuosien varrella monta Ilmajoen metsästysseuran jäsenen koiraa. Niillä on saavutuksina hyviä sijoituksia.

Ilmajoen metsästysseuralla on ajanmukainen ampumarata Huissilla. Ampumarata valmistui vuonna 1984. Siellä ovat toimistorakennuksen lisäksi hirvirata, luodikkorata, haulikon trap- ja skeetradat, villikarjurata, pienoiskivääri- ja pistooliradat. Aikaisemmin ampumarata oli yhdistyksen Riistavallin alueella, mutta se piti lopettaa KHO:n päätöksellä vuoden 1982 lopussa.

Yhdistyksen toimintakeskus, Riistavalli tunnetaan valtakunnan laajuisesti. Riistavallilla on laaja piha-alue ja toimiva pääsali, majoitustilaa 40-50 hengelle, sauna ja muut sosiaaliset tilat. Lisäksi alueella on tarpeellinen varasto, hirvien teurastamo ja lihanleikkaamo sekä pakastamo. Riistavalli sijaitsee viiden kilometrin päässä pitäjän keskustasta.